Tietoa hajataitosta

Hajataitto on usein pieni, mutta yleinen vaiva monilla ihmisillä ja etenkin lasien käyttäjillä. Sen oireet ovat usein lieviä, eikä näköä välttämättä tarvitse korjata.

Hajataitto liitetään yleensä kahteen muuhun silmävaivaan: likinäköisyyteen (myopia) ja kaukonäköisyyteen (hypermetropia), ja yhdessä niitä kutsutaan ”taittovirheiksi”. Hajataittoiset ihmiset ovat usein myös liki- tai kaukonäköisiä.

Hajataitto on useimmiten synnynnäistä, mutta se voi kehittyä myös silmävaurioiden takia tai silmäleikkauksen komplikaationa.

Hajataiton tyypit

Hajataittoa on kahdenlaista:

Säännöllinen hajataitto – sarveiskalvo kaartuu enemmän toiselle puolelle. Tätä yleisempää muotoa voidaan hoitaa joko erikoislaseilla tai piilolinsseillä.

Epäsäännöllinen hajataitto – sarveiskalvo on epätasainen ja voi kaartua useampaan suuntaan tai kaartua jyrkemmin alaosasta. Tämä muoto voi aiheutua silmävauriosta, joka arpeuttaa sarveiskalvoa Epäsäännöllinen hajataitto voidaan korjata piilolinsseillä, muttei silmälaseilla.

Merkit ja oireet

Oireita voivat olla esimerkiksi:

• Sumea tai vääristynyt lähi- ja kaukonäkö
• Epäselvä reuna-alueen näkö
• Joidenkin muotojen ja yksityiskohtien hahmotusvaikeudet
• Kyvyttömyys nähdä selkeästi vaaka- tai pystysuoria viivoja

Hoitamaton hajataitto voi aiheuttaa:

• Päänsärkyä
• Silmien väsymistä
• Lukuvaikeuksia
• Väsymystä, etenkin pitkään kestävän päätetyön tai lukemisen aikana

Mistä hajataitto johtuu?

Hajataitto aiheutuu yleensä siitä, ettei sarveiskalvo tai linssi ole aivan oikean mallinen. Suurimmalle osalle ihmisistä hajataitto on synnynnäistä, emmekä tiedä tarkkaan, mikä sitä aiheuttaa. Mutta ymmärtääksemme hajataittoa on tärkeää ymmärtää, miten silmä toimii.

Näin silmäsi toimii: Perusteet

Silmän toimintaan vaikuttaa eniten neljä osaa:

Sarveiskalvo ja linssi ovat aivan silmän etuosassa, ja ne kohdistavat silmään tulevaa valoa kameran linssin tavoin. Kohdistettu valo muodostaa kuvan verkkokalvolle.

Verkkokalvo on kudoskerros silmän takaosassa, joka aistii valoa ja väriä. Se muuntaa valon hermosignaaleiksi ja erottaa eri värit valon aallonpituuden mukaan.

Näköhermo kuljettaa signaalit verkkokalvolta aivoihin, jossa ne tulkitaan ja ymmärretään.

Hajataitto, sarveiskalvo ja mykiö

Sarveiskalvo on silmän etuosan ohut kudoskerros. Se suojaa silmää ja yhdessä linssin kanssa kohdistaa tulevan valon tarkaksi kuvaksi verkkokalvolle. Tämä tapahtuu taittamalla valoa tasaisesti, jotta katseen kohde näkyy selkeästi.

Sarveiskalvon on oltava säännöllisesti kaarella ympyrän tavoin, jotta se toimisi oikein. Hajataitto tarkoittaa, että se kaartuu epäsäännöllisesti, aivan kuin rugby-pallo tai lusikka.

Mitä tämä tarkoittaa? Epätasaiseen sarveiskalvoon osuvat valonsäteet taittuvat enemmän yhteen suuntaan kuin toiseen, joten ne eivät kohdistu oikein verkkokalvolle. Tämä aiheuttaa sumean tai vääristyneen kuvan. Tätä kutsutaan sarveiskalvon astigmatiaksi.

Valo taittuu epätasaisesti myös, jos linssi on epäsymmetrinen, jolloin ongelmat ovat samat kuin sarveiskalvon hajataitossa. Tätä kutsutaan lentikulaariseksi astigmatiaksi.

Muita syitä

Hajataittoa voi aiheuttaa myös:

• Sarveiskalvon vauriot – kuten infektion aiheuttama arpeutuminen.
• Silmäleikkaus – leikkaus voi aiheuttaa epätoivottuja muutoksia sarveiskalvossa.
• Sarveiskalvon kartiopullistuma tai keratoglobus – kun sarveiskalvo paisuu, ohenee tai muuttaa muotoaan näiden vaivojen takia.

Miten hajataitto havaitaan?

Hajataitto havaitaan usein silmien rutiinitarkastuksen aikana. Hajataitto on usein synnynnäistä, mutta vaivaa ei välttämättä havaita ilman säännöllisiä näöntarkastuksia.

Etenkin lapsia on tärkeä käyttää säännöllisesti näöntutkimuksessa, koska he eivät välttämättä itse tunnista ongelmia näössään. Hoitamaton hajataitto voi johtaa laiskaan silmään ja vaikuttaa lapsesi lukutaitoon sekä koulumenestykseen.

Näöntutkimukset

Vauvan silmät tutkitaan yleensä heti synnytyksen jälkeen tai viimeistään 72 tunnin sisällä siitä. Yleislääkäri suorittaa yleensä jatkotarkastuksen noin kuuden viikon päästä.

Jos lapsellasi on näköongelmia, hänet voidaan ohjata lisäkokeisiin kolmelle eri asiantuntijalle: 

• Silmälääkäri, joka on erikoistunut silmäsairauksien diagnoosiin ja hoitoon. Heidät löytää useimmiten sairaaloista.
• Optometristi, joka on erikoistunut silmätutkimuksiin ja näöntarkastuksiin. Optometristit määräävät useimmiten lasien tai piilolinssien vahvuudet, mutta he osaavat myös tunnistaa silmäsairauksia ja vikoja näössä. Voit varata ajan optikolta.
• Ortoptisti, joka on erikoistunut silmänliikkeiden ja näön kehityksen ongelmiin ja työskentelee yleensä klinikoilla ja sairaalassa.

Vaikka lapsesi näkö olisi normaali, optikon kannattaa tarkastaa hänen näkönsä vuosittain. Rutiinitarkastus on ilmainen kaikille alle 16-vuotiaille lapsille ja kaikille alle 19-vuotiaille kokopäiväisille opiskelijoille.

Aikuisen kannattaa tarkistuttaa näkönsä kahden vuoden välein, ellei toisin ole neuvottu.

Hajataittotutkimukset

Hajataitto voidaan todeta muutamalla eri tavalla. Tässä on kaksi yleisintä: 

• Näöntarkkuustesti, joka mittaa henkilön kykyä tarkentaa katseensa eri etäisyyksille. Useimmiten tähän liittyy eri kokoisten kirjainten lukemista ”Snellenin taulukosta”, jossa jokaisen rivin teksti on pienempää kuin edellisen.
• Keratometrikoe, jossa sarveiskalvon hajataittoisuutta mitataan keratometrillä. Laite voi mitata, miten sarveiskalvo taittaa valoa ja tunnistaa epäkohtia sen kaarevuudessa.

Hajataiton korjaaminen

Hajataiton oireet voivat olla lieviä, eikä näköä aina tarvitse edes korjata.

Jos hajataitto vaikuttaa huomattavasti näkökykyyn, se voidaan korjata silmälaseilla, piilolinsseillä tai laserleikkauksella – riippuen hajataiton muodosta (säännöllinen vai epäsäännöllinen).

Korjaavat linssit

Silmälasien tai piilolinssien oikean vahvuiset linssit kompensoivat sarveiskalvon epäsäännöllistä kaarevuutta. Valo taittuu linssistä ja kohdistuu oikein verkkokalvolle, jolloin kuva on selkeä ja terävä.

Sekä silmälasit että piilolinssit ovat toimivia hoitoja hajataitolle, ja valitsemasi linssityyppi riippuu paljon omista toiveistasi ja optometristin suosituksista. 

Jos lapsesi haluaa piilolinssit (usein mahdollista vain yli 12-vuotiaille), hänen on opittava käyttämään ja hoitamaan linssejä oikein.

Piilolinssit kasvattavat silmäinfektion riskiä, joten on hyvin tärkeää huolehtia linssin hygieniasta ja niiden päivittäisistä hoito-ohjeista.

Laserleikkaus

Hajataitto voidaan korjata pysyvästi laserleikkauksilla. Tätä ei kuitenkaan pidetä elintärkeänä toimenpiteenä, joten se pitää hoitaa itse yksityisellä puolella. 

Leikkauksen aluksi sarveiskalvosta poistetaan uloin solukerros, minkä jälkeen sarveiskalvosta poistetaan kudosta kaarevuuden muuttamiseksi. Sarveiskalvon paraneminen kestää jonkin aikaa. Leikkaus kestää noin 20–30 minuuttia.

Asiantuntija kertoo yleensä eri leikkaustapojen hyvistä ja huonoista puolista sekä kertoo mahdolliset riskit. Laserleikkauksissa aiheutuu komplikaatioita alle 5 % tapauksista, mutta kyseessä on silti leikkaus. On tärkeää, että tiedostat, millaisia komplikaatioita leikkauksesta voi aiheutua ja miksi.